Postaukset

Uuden bloggaajan 3 heikkoutta


Uuden bloggaajan heikkoudet



1. He ovat naiveja

Monet uudet bloggaajat perustavat bloginsa intoa puhkuen. Olemassa olevat blogit ovat ehkä saaneet heidät unelmoimaan blogimenestyksestä. Kun blogin ensimmäiset postaukset ovat ulkona alkaa jo mietityttämään, miksi kukaan ei kommentoi tai liity seuraajaksi. Seuraava ihmettelyn aihe on miten oma blogi ei näytä sellaiselta kuin bloggaaja haluaisi sen näyttävän. 

Miten uusi bloggaaja voi kesyttää naiviutensa:
  • kerää PALJON tietoa ennen kuin perustat blogisi ja jatka tiedon keräämistä koko ajan.
  • jotta voit saada menestyvän blogin sinun täytyy nähdä sen eteen hirmuinen määrä vaivaa. Varaudu myös käyttämään rahaa.
  • blogeja on maailmassa todella paljon. Muista, että kaikista blogeista ei voi tulla suuria menestystarinoita.
  • bloggaaminen on mahtava harrastus vaikka et koskaan omistaisi supersuosittua ja kuuluisaa blogia.

2. Heiltä puuttuu suunta

Monelta uudelta bloggaajalta puuttuu visio ja blogisuunta. Yksi lempi sitaateistani, joka liittyy blogiin on: Kirjoittaminen on helpompaa, kun on jotain sanottavaa. Kun minä perustin ensimmäisen blogini, sen piti olla paikka, jossa idealistina saan kirjoittaa maailman vääryyksistä. Muutaman postauksen jälkeen tajusin kuitenkin, että huolimatta intohimostani parantaa maailma, en osaa kirjoittaa nälänhädästä tai ihmiskaupasta päivästä, viikosta, kuukaudesta ja vuodesta toiseen, niin että toisin esiin jonkun uuden näkökulman. Vaikka olin intohimoinen minulla ei ollut tarpeeksi sanottavaa. Minun täytyi löytää blogilleni suunta. Sellainen suunta, jonka takana voisin seistä itsevarmana. 

Joskus se suunta löytyy tekemällä virheitä ja oppimalla niistä. Toisaalta, muidenkin virheistä voi oppia. Uusi bloggaaja voi säästyä blogiharmitukselta kun miettii:

 Onko minulla oikeasti jotain sanottavaa?

3. He ovat yksin

Yksi bloggaamisen mahtavista puolista on yhteisöllisyys. On erittäin vaikeaa kehittää omaa blogia ilman muiden ihmisten, erityisesti bloggaajien apua. Suosittelenkin, että ennen kuin perustaa blogin, uusi bloggaaja tutustuisi muihin bloggaajiin ja pyrkisi luomaan itselleen "blogiheimon". 

Yhteisöllisyys auttaa sinua ja blogiasi.


Hei kokeneet bloggaajat, Millaisia kasvukipuja ja haasteita kohtasitte bloginne alkuvaiheessa?

Entäs te uudet bloggaajat? 



7 kommenttia:

  1. Heh, kyllä sinä olet tainnut jo listata ne haasteet ja vaikeudet, joita tässä vuosien saatossa on tullut vastaan!:D Toisinaan sitä edelleen miettii esim. ajankäyttöä. Minkä verran on valmis uhraamaan aikaa harrastukselle? Aikaahan saisi nimittäin kulumaan ihan rajattomasti! Itse pidän nykyään välipäiviä, jolloin en edes ajattele kirjoittavani blogia, vierailujakin rajotan, jotta tulisi muutakin tehtyä kuin oltua koneella. Oikeastaan olen huomannut saman kuin opettamisessa, että kun on muutakin elämää kuin blogi tai työ, niin niistä muista jutuista on sitten helppo ammentaa sisältöä. Jos elää pelkkää blogia, alkaa sisältö varmasti kuihtumaan!:)

    Hyvä aihe Minttu!<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Musta tuntuu, että omien blogirajojen miettiminen tulee jatkumaan niin kauan kuin bloggaa. Ja hyvä niin. Mulla erityisesti "blogiburnout" vahvisti rajojen pohtimista ja niistä kiinnipitämistä. Nykyisin bloggaaminen on oikeasti rentouttavaa. :)

      Poista
  2. Alussa en itse tajunnut sitä,miten suuri vaikutus on sillä, että kommentoit toisten blogeja. Kävin kyllä lukemassa, mutten jättänyt kommentteja. Kun rohkaistuin ja aloin kommentoimaan, lisääntyivät omankin blogin lukijat. Vastavuoroisuutta, sitä se on ja aikaa kuluu siis yhtä paljon oman blogin pitämiseen kuin muissa vierailemiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä! Se on 3. kohdan yksi tärkeimmistä jutuista. Kommentoimalla olet osa yhteisöä :)

      Poista
  3. Totta. Eikä kaikki edes aloita mitenkään menestystarinalla. Mulla kesti monta vuotta etsiä rytmi ja säännöllisyys. Kyllä, bloggailin monta vuotta epäsäännöllisesti. Tosin aihekin oli hukassa ennen tätä vuotta, ennen odotin joka postaukseen sellasta saarnausta että oksat pois. Nykyään kirjoitan kuulumisia jos on asiaa ja kerrottavaa. Muuten kirjoitan kuviin liittyvää kuulumisstooria tai jätän jälkeeni runoutta.

    Mun blogiin löytyy kävijöitä mm. Demi.fin keskustelupalstan kautta, mä mainostan mun blogiani siellä. Tiedän, ettei musta tule mitään menestystarinaa, mutta mitä välii? Mä kirjoitan sellasta blogia mitä minä haluan, en sellasta mitä muut sanelee.

    Unohdit mainita tän kommentoinnin. Ennen en kommentoinut miltei mihinkään blogiin, mutta nykyään kommentoinnut, jos on asiaa. Ja jos on kiinnostava aihe. Ystäviä ei ole pakko saada blogimaailmasta, vaikka se ois kuinka suotavaa. Eihän? Varovaisen askelin kulkeva puolianonyymi kiittää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Miretta kommentista! Kommentointi kuuluu nimen oman tuohon 3. kohtaan. Kommentointi on vain yksi osa sitä :)

      Poista
  4. Moikka! Mä olen vasta tänä syksynä aloittanut kirjoittamaan ja harmillisesti löysin vasta nyt tämän kivan blogisi. Kiitos hyvistä teksteistä!

    En usko että mulla on aikaa, halua tai mahdollisuuksia mihinkään jättisuosioblogiin, mutta koen kirjoittamisen mielekkäänä vain, jos sillä on lukijoita - muitakin kuin puoliso ja pari parasta kaveria. Haluaisin tehdä hyvää ja laadukasta blogia niille, jotka juttujani lukee. Haluan olla siitä aikanaan ylpeä. Tämä vaatii näköjään aika paljon työtä ja harjoittelua. :)

    Olen onneksi päässyt hivuttautumaan matkablogiyhteisöön ja koen sen ehdottoman tärkeänä! Olen saanut yhteisöstä paljon suoria vinkkejä omaan kirjoittamiseen ja markkinointiin, blogikavereita, esikuvia... kuulun johonkin porukkaan. Se tuntuu hyvältä ja palkitsee.

    Jään seurailemaan juttujasi, nämä kolahtaa mulle just hyvin!

    VastaaPoista

Olisin erittäin otettu jos jättäisit minulle kommentin :)